Colosseumin synty

Olin 13-vuotias, kun ostin ensimmäisen penkin sekä setin vinyylipainoja. Mistään ei mitään tiedetty, mutta into oli suuri. Luin paljon foorumeita. Amerikan show-paini innosti treenaamaan. Välillä treenattiin enemmän, välillä ei lainkaan. Suurin muutos tapahtui kesällä 15-vuotiaana, kun pudotin painoa noin 30 kiloa. Siitä lähtien on treenattu säännöllisesti, vaikkakin tavoitteet matkan varrella ovat muuttuneet. Treenitilana toimi kotona yläkerran aula, joka oli kooltaan noin 10 neliötä.

Ensimmäisistä kesälomarahoista ostin Power rackin sänkyni viereen, koska muuallakaan ei tilaa ollut. Painoja ja tankoja alkoi kerääntyä. Maastavedot oli aina saatettava alas, ettei menty yläkerran lattian läpi. Ostin myös uuden penkin, jonka paikkana toimi edelleen yläkerran aula. Kahden vuoden ajan treenattiin näin, kunnes armeijan aikana muutin salin autotalliin, kyllähän autoille on tilaa ulkonakin.

Armeijan jälkeen hommasin ensimmäiset voimamiesvälineet, farmit ja merkkarin. Kovin monelta salilta ei näitä vehkeitä vielä löytynyt, joten helpompaa oli ostaa omat. Kesällä 2016 tein ensimmäiset Atlas-kivet ja kisasin ensimmäistä kertaa, Pusulan Vahvin-kisoissa. Ostin myös tukin sekä lisää painoja ja tankoja. Aika käsittämätön määrä 20 neliön autotalliin mahtuikin. Talvella meinasi olla välillä kylmä, mutta ei auttanut kuin panna pipo päähän ja treenata kovempaa pysyäkseen lämpimänä. Kovimmilla pakkasilla lämmittelin jo kämpän puolella ennen talliin siirtymistä. Tuli testattua tuoreen emännänkin sietokyky, kun hän kovasti halusi talliin treenaamaan.

Olin löytänyt naisen, jonka kanssa tahdoin jakaa unelmani. Aluksi etsimme asuntoa, jonka yhteydessä olisi kahden auton talli, mutta vaatimustaso nousikin siihen, että treenitilassa tulee olla mahdollisuus 20 metrin voimamiesrataan. Harkitsimme jo hallin ostamista, kunnes löysimme myynti-ilmoituksen Kyläsaaren vanhasta rautakaupasta. Ennen kuin saimme avaimia käteen oli jo vanhempien asunto, appiukon halli sekä siskon autotalli täynnä salille tilattuja välineitä. Ensimmäisenä asunnosta remontoitiin salin puoli. Asunnon puolella ei tainnut vielä puoleen vuoteen löytyä ruokapöytää eikä sohvaa.

Porukka kävi paljon kyselemässä salin toiminnasta. Emme olleet aluksi itse ajatelleet salia kuin omaan sekä tuttujen käyttöön, mutta nopeasti selvisi, että kiinnostusta löytyisi myös ulkopuolisilta. Nyt valmennettavaksi pääsee kuka tahansa ja lisäksi järjestämme ryhmätreenejä sekä porukkapäiviä. Haluamme taata valmennettaville sekä itsellemme treenirauhan, minkä vuoksi salin jäsenmäärä pidetään kohtuullisena.

Ennen kannettiin treenikamat aina ulos, kun haluttiin treenata lajeja ja tämä onnistui tietenkin vain kesäisin. Nyt löytyy ympäri vuoden lämmintä treenitilaa 250 neliötä. Kävelyt voi suorittaa täyspitkällä 20 metrin radalla, kiviäkin pääsee nostelemaan sisällä. Tulevaisuudessa tullaan panostamaan myös pihaan ja suunnitteilla onkin jo pihasali. Tuntuu että kaikki kuviteltava on jo, mutta silti hankintalistalle löytyy koko ajan myös uutta. Minulla on nyt kaikki mistä olen unelmoinut, vaikka sali ei ikinä olekaan valmis.

%d bloggaajaa tykkää tästä: